Home

Jääkauden muodostumat suomessa

Viime jääkausi Suomessa - Wikipedi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Sidosryhmätilaisuus 12.8.2015 Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen 9 1 Johdanto Moreenimuodostumien valtakunnallisen inventoinnin tavoitteena oli saada kattava kuva Suomen moreenimuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Moreenimuodostumat on tässä inventoinnissa arvotettu niiden geologisten, maisemallisten ja biologisten ominaisuuksien perusteella. Arvotukseen on vaikuttanut myös muodostumien luonnontilaisuus, kulttuurihistoriallinen arvo sekä niiden merkitys virkistyskäytölle ja vesihuollolle. Moreenimuodostumista, kuten muistakin geologisista muodostumista, tarvitaan ympäristöperusteista tietoa ennen muuta maa-aineslain (MAL 555/1981) edellyttämän lupaharkinnan ja muun maankäytön suunnittelun tarpeita varten. Moreenimuodostumien kattavaa inventointia ei ole Suomessa aikaisemmin toteutettu, mutta niitä on kartoitettu osana maaperäkartoitusohjelmia. Ainoa yhtenäinen koko valtakunnan käsittävä, mutta yleispiirteinen aineisto on Geologian tutkimuskeskuksen 1:1 miljoonaan mittakaavainen maaperäkartta, jonka aineistoa on hyödynnetty myös tässä selvityksessä. Muita moreenitutkimuksia on tehty muun muassa malminetsinnällisiin tarpeisiin. Lisäksi moreenimuodostumia on tutkittu tiepiireittäin lähinnä Geologian tutkimuskeskuksen ja Tiepiirien yhteistyönä sorateiden tienpitomurskeen tarpeeseen. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää eri raekokoja savesta lohkareisiin. Se on syntynyt mannerjäätikön irrottamasta ja kuljettamasta kallion kiviaineksesta sekä jäätikön mukaansa sieppaamista kalliota peittäneistä vanhoista maaperän kerrostumista ja kallioperän rapautumistuotteista. Moreeni on Suomen yleisin maalaji, joka peittää kiteistä kallioperää vaihtelevan paksuisena kerroksena. Maa-alastamme sitä on noin 53 %. Pohjamoreeniksi kutsutaan moreenia, joka on kulkeutunut ja kerrostunut mannerjäätikön pohjaosissa. Se peittää maamme kallioperää ja sen muotoja ohuehkona, enintään muutaman metrin vahvuisena kerroksena (Kuva 1). Pohjamoreeni myös tasoittaa alla Jäätikön liikesuunta Kuva 1 Moreeni (ruskeanharmaa) verhoaa ja tasoittaa kallioperän (ruskea) pinnanmuotoja Maaperän pintaosassa on pohjamoreenista syntyneitä drumliineja ja pintamoreenista syntyneitä kumpumoreeneja Piirros: H Kutvonen, GTK olevan kallioperän pinnanmuotoja, sillä maaston painanteisiin on kerrostunut yleensä enemmän moreenia kuin kohoumille. Moreenimuodostumat ovat pääosin moreeniaineksesta koostuvia kumpuja ja selänteitä, jotka erottuvat maanpinnan korkokuvassa omina itsenäisinä kohomuotoina. Moreenimuodostuma-alueita arvioidaan karkeasti olevan Suomen maapinta-alasta kaikkiaan noin 15 prosenttia. Pelkästään alueita on pinta-alallisesti yhtä paljon kuin harjualueita eli noin viisi prosenttia Suomen maa-alasta. Pitkänomaisia moreeniselänteitä, drumliineja, on vähintään kaksinkertainen ala harjualueisiin nähden. Suomessa erityisen tärkeitä moreenimuodostumia ovat Salpausselkien vyöhykkeen reunamoreenimuodostumat. Nämä kylmän Nuoremman Dryas-ilmastovaiheen aikaiset muodostumat ovat maapallon ilmastonmuutosten tutkimuksen ja Fennoskandian mannerjäätikön kehityshistorian tutkimuksen kannalta erittäin merkittäviä. Myös monet muut jäätikön sulamisvaiheen aikaiset ja Suomen ympäristö Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Our magic isn't perfect

TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen).. Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Jukka Husa, Tytti Kontula ja Jari Teeriaho Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Keski-Suomessa Suomen ympäristökeskus Luontoyksikkö Päivitetty aineisto Helsingissä 25.5.2009 Sisällysluettelo Tutkijat yrittävät selvittää, kuinka paksu jäävaippa Huippuvuoria peitti viime jääkaudella. Kivinäytteiden etsiminen jyrkänteiltä ja huipuilta on täyttä työtä Aikoinaan saaristonkin kohdalla on ollut mahtavia vuoristoja, joista pääosa kuului svekofennialaiseen vuorijonovyöhykkeeseen. Näistä vain osa on enää jäljellä. Jääkauden vaikutukset näkyvät vielä selkeästi etenkin saariston kallioissa. Siirry navigaatioon Siirry hakuun. Reunamuodostuma on pääasiassa jäätikköjokien kuljettaman aineksen muodostama kasaantumismuoto, joka voi sisältää myös moreenia. Viimeisimmän jääkauden loppuvaiheella ilmasto viileni uudelleen noin 100-200 vuodeksi KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Jääkautta ei ollut? Jääkausi oli mahdoton? Vai oliko jääkausi sittenkin

  1. 10 vanhemmat moreenimuodostumat ovat tutkimuksellisesti merkittäviä. Tällaisia muodostumia ovat mm. Suomen poikkeuksellisen hyvin kehittyneet drumliinikentät. Moreenimuodostumat ovat joskus jopa isoimpia harjuja kookkaampia, mutta rinteiden loivuuden vuoksi ne eivät yleensä erotu maisemallisesti yhtä hyvin. Kauneimmillaan moreeniselänteet ovat Merenkurkun saaristossa sekä Savossa ja Karjalassa, jossa ne ovat oleellinen osa luonnonpiirteitä ja kulttuurimaisemaa. Määrällisesti eniten moreenimuodostumia on keskisessä ja itäisessä Suomessa, jossa on kymmeniä tuhansia erillisiä jäätikön virtaussuunnan suuntaisia pitkittäisiä moreeniselänteitä eli drumliineja ja myös runsaasti alueita. Muita maamme osa-alueita, joilla moreenimuodostumia on runsaasti ovat mm. Tammelan ylänkö sekä eteläinen ja pohjoinen Lappi sekä Kuusamo. Vähiten moreenimuodostumia on eteläisellä ja lounaisella rannikkoalueella sekä Keski-Lapin jäänjakaja-alueella. Moreenimuodostumien taloudelliseen, suojelulliseen ja maisemalliseen merkitykseen on vähitellen havahduttu. Moreenimuodostumat ovat Suomessa laajoilla alueilla tärkeimpiä geomorfologisia muotoja. Niihin ei yleensä ole kiinnitetty erityistä suojelullista huomiota, ilmeisesti muodostumien laajan levinneisyyden, suuren lukumäärän ja usein myös melko vaatimattoman ulkonäön vuoksi. Kuitenkin moreenimuodostumissa on merkittävää monimuotoisuutta, joka itseisarvoisesti ja toisaalta muun luonnonsuojelun kannalta on merkittävää. Moreenimuodostumien arvotarkastelu perustuu pääosin maa-aineslain mukaisiin ympäristökriteereihin. Muodostumat on jaettu arvotettavien tekijöiden perusteella viiteen arvoluokkaan. Luokkiin 1 4 kuuluvat moreenimuodostumat sisältävät sellaisia geologisia, biologisia tai maisemallisia arvoja, joilla on katsottu olevan maa-aineslain (MAL 555/1981) 7 :n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Luokkaan 5 jääneillä moreenimuodostumilla on lähinnä seudullista tai paikallista merkitystä. Tässä tutkimuksessa arvoluokkien 1 4 moreenimuodostumat on rajattu peruskartalle geologisina ja maisemallisina muodostumakokonaisuuksina ja niistä on laadittu aluekohtaiset yleiskuvaukset. Arvoluokkaan 5 sijoittuneet moreenimuodostumat jäävät tämän tutkimuksen tausta-aineistoksi ja niiden tiedot ovat tarvittaessa saatavissa Geologian tutkimuskeskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. 8 Suomen ympäristö
  2. Eteläisessä Suomessa sijaitseva Ensimmäinen Salpausselkä on pitkä harjujakso, joka jatkuu Hangon kohdalta pitkälle Sen harju muodostui jääkauden aikana ja jakoi Puruveden ja Pihlajaveden kahtia
  3. 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...
  4. en -merkkiainekokeet ja..
  5. Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
  6. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
  7. Eoliset muodostumat ovat tuulen aikaansaamia maanpinnan muotoja. For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Eoliset muodostumat

Eoliset muodostumat - Wikiwan

LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan Jäätikön edessä kasvoi Kaakkois-Suomessa muun muassa matalaa ruohomaista kasvillisuutta: marunaa (Artemisia), savikkaa (Chenopodiceae) ja ruusukasveja Rosaceae, joiden jälkeen pian yleistyivät heinät ja sarat, suolaheinä ja myöhemmin kanerva.[28]..miksi? • millaisiin vaivoihin lääkkeitä ei mielestäsi tarvitsisi käyttää? • mitä lääkkeitä ei pitäisi mielestäsi saada ilman lääkärin määräystä? miksi? • mitä ajattelet lääkkeiden hinnoista Suomessa 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

3 SUOMEN YMPÄRISTÖ Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat Kalevi Mäkinen, Jukka-Pekka Palmu, Jari Teeriaho, Hannu Rönty, Tom Rauhaniemi & Jaana Jarva Helsinki 2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ19 5 2 Geologiset arvot Syntyhistoria Muodostuman syntyhistorian tarkastelussa havainnoitiin kerrostumisoloja ja -järjestystä kuvaavia tekijöitä, jotka liittyvät pääasiassa glasiaaligeologiaan ja mannerjäätikön toimintaan. Muodostuman moreeniaineksen, kuten pohjamoreenin kerrosten suhde jäätikön sulamisvesien synnyttämiin erilaisiin kerrostumisyksiköihin on osa tätä tarkastelua. Reunamoreenimuodostumissa ja joskus muissakin moreenimuodostumatyypeissä tavataan jäätikön toiminnan merkkejä, jotka antavat tietoa mm. jäätikön virtauksesta ja pohjaoloista. Näitä ovat mm. reunan etenemiseen eli oskillaatioon tai muuhun jäätikön virtaukseen liittyvät glasiotektoniset muodot ja rakenteet, kuten puskumoreenivallit, siirrokset ja poimut. Vastaavasti lla, jonka voidaan osoittaa syntyneen kuolleen jään oloissa eli jään sulaessa paikalleen, on geologinen erityisarvo, koska se antaa tietoa jääkauden päättymisvaiheen luonnonoloista alueella. Tässä selvityksessä tehdyt havainnot ovat pääasiassa geomorfologisia ja havainnot leikkauksista ja koekuopista ovat suurimmalta osaltaan aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä. Tutkimuksen ja tieteen kannalta tärkeät, syntyhistorialtaan tunnetut moreenimuodostumat ovat suojelun kannalta arvokkaita kohteita. Moreenimuodostuman tai muodostuma-alueen syntyhistoriallista arvoa määritettäessä on yleensä vain osa kerrostumisoloista ja kerrosjärjestyksistä kertovista piirteistä nähtävissä. Syntyhistorian arvotus voi perustua usean syntyhistorian osatekijän muodostamaan yhteisarvoon tai ainoastaan yhden erittäin merkittävän tekijän painottamiseen pisteytyksessä Muut geologiset piirteet Moreenimuodostumiin liittyviin muihin geologisiin piirteisiin kuuluvat myös niiden syntyajankohdan jälkeisten geologisten prosessien aiheuttamat muutokset muodostumien rakenteeseen mm. Itämeren ja jääjärvien kehityshistoriasta kertovat rantamerkit, jäätikön sulamisvesien purkausuomat, dyynit ja siirtolohkareet, jotka osaltaan lisäävät moreenimuodostuman geologista monimuotoisuutta ja arvoa. Itämeren ja jääjärvien kehitysvaiheisiin liittyviä rantakerrostumia, rantatörmiä ja -valleja on nähtävissä moreenimuodostumien rinteillä ja lakiosissa. Mannerjäätikön reunan peräännyttyä muodostumalta etäämmäksi ovat moreenimuodostumat paikoin peittyneet ainakin osittain tuulikerrostumien peittoon sellaisilla alueilla, joilla oli paljaita hiekkakerrostumia tuulen kuljetettavaksi Glasiaaligeomorfologia Moreenimuodostumien glasiaaligeomorfologisia arvotustekijöitä ovat suhteellinen korkeus, muotojen kehittyneisyys ja suuntautuneisuuden aste sekä jään kontakti- että distaalirinteiden kehittyneisyys. Näiden arvotustekijöiden perusteella voidaan tarkastella ja analysoida jäätikön toiminnassa vaikuttaneita tekijöitä ja niiden välisiä suhteita. Suhteellinen korkeus Suhteellisella korkeudella tarkoitetaan moreenimuodostuman korkeutta ympäröivästä maastosta metreinä. Muodostuman suhteellinen korkeus kuvastaa sen yleistä glasiaaligeologista merkitystä. Korkeus heijastaa enemmän tai vähemmän suoraan syntyprosessin intensiteettiä: drumlinisaation voimakkuutta tai n tai reunamoreenimuodostuman synnyttäneen kerrostumisprosessin intensiteettiä. Korkeammalle (ja yleensä samalla myös suuremmalle) muodostumalle on annettu parempi geomorfologisen tekijän arvo. Muodostuman morfologian arvotuksessa ei siis painoteta pelkästään muodon kehittyneisyyttä. Kumpumoreenin muotojen kehittyneisyys Kumpumoreenin muotojen kehittyneisyyttä arvioidaan rinnekaltevuuksien, kumpujen koon sekä kumpujen oman pinta-alan ja koko muodostumaalueen pinta-alojen suhteen perusteella. Suuret rinnepituudet ja -kaltevuudet kuvastavat intensiivisiä kerrostumisoloja. Tällaiset muodostumat arvotetaan jyrkkyyden ja rinteiden pituuden kasvaessa parempiin arvoluokkiin. Kumpujen koko (tilavuus) sekä kumpareiden ja kokonaispinta-alan suhde kuvastavat käytettävissä olleita ainesmääriä kumpujen syntyessä. Geomorfologisen arvon kannalta muodostumien merkitys suurenee, kun kumpujen tiheys ja koko kasvavat. Jäätikön liikkeeseen nähden poikittaiset selännemuodot ja näiden muotojen yksityiskohdat voivat antaa tietoja jäätikön toiminnasta. Mikäli muotojen perusteella voidaan tehdä päätelmiä glasiodynamiikasta, nostaa se muodostuman arvoa suhteellisesti sitä enemmän mitä voimakkaampia ja geologisen kehityksen kannalta merkittävämpiä piirteet ovat. Esimerkkinä n geomorfologian arvotuksesta on juomutyypin poikittaisten moreenimuodostumien muotojen kehittyneisyyden Suomen ympäristö Jääkauden jäljet (multimediaesitys). Löydä tämä ja muuta käyttäjän Johanna Lahdenperä taulusta YL. Ristiretket ja keskiaika Suomessa. Keskiaika Suomi Tekstitatuoinnit Koulu Opiskelu Koulutus.. Vanhan kirkon poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa tukevat kohteeseen linkittyvät elementit, kuten aidattu hautausmaa ja kohteen suojavyöhykkeeseen kuuluva ympäröivä järvimaisema peltoineen. Kirkko on hyvin säilynyt, koska se poistettiin käytöstä uuden kirkon takia 1800-luvun lopulla eikä siihen ole tehty suuria muutoksia. Kirkko on nykyisin käytössä kesäkaudella ja sen ympärillä sijaitseva hautausmaa on yhä käytössä.Tundra ulottui ehkä 55 leveysasteelle eli Tanskan keskiosan korkeudelle.Seuraavan kerran jäätikkö eteni suurimpaan osaan Suomea luultavasti noin 50 000 vuotta sitten, mutta tämä kausi jäi lyhyeksi. Noin 51000-50000 vuotta sitten Glinde-interstadiaalin aikana Itä-Suomi oli Pohjois-Karjalan Ruunaan sedimenttien mukaan jäätön[15].

Tekstin ymmärtäminen 21 mainittu myös jonkin verran uhanalaislajistoa, jota on moreenimuodostumien välittömässä läheisyydessä, useimmiten lettosoilla. Uhanalaiset sienet ovat lähinnä puilla kasvavia kääväkkäitä. Valtakunnallisesti ja paikallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien arviointi noudattaa uusinta uhanalaisarviointia ja luokitusta (Rassi et al. 2001, Suomen ympäristökeskuksen www-sivut: > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Uhanalaiset lajit). Uhanalaiset: CR Äärimmäisen uhanalaiset EN Erittäin uhanalaiset VU Vaarantuneet RT Alueellisesti uhanalaiset Silmälläpidettävät: NT Silmälläpidettävät Critically Endangered Endangered Vulnerable Regionally Threatened Near Threatened Kohdekuvauksissa lajin yhteydessä oleva merkintä ilmoittaa valtakunnallisen tai alueellisen uhanalaisuuden tai molemmat. Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) ovat vain osassa Suomea uhanalaisia. Silmälläpidettävät lajit (NT) voivat olla alueellisesti uhanalaisia, jolloin merkintä on (NT/RT), tai alueellisesti ei uhanalaisia, jolloin merkintä on (NT/+). Valtakunnallisten kohteiden kuvauksissa käytetyt kasvillisuustyyppien lyhenteet ovat liitteessä Biologinen arvotus Moreenimuodostumien biologinen arvotus tehtiin valtaosin kasvillisuuden ja kasvilajiston avulla, koska inventoinnissa voitiin huomioida vain helpoimmin havaittavat eliöryhmät. Muu lajisto selvitettiin mahdollisimman paljon ennalta ja jälkikäteen erilaisten tietokantojen kuten uhanalaisrekisterin ja valtion mailla osin Metsähallituksen paikkatietoaineiston avulla. Moreenimuodostumien biologinen arvo muodostuu neljästä osatekijästä: kasvillisuuden harvinaisuus, biotooppien monipuolisuus, lajiston arvo ja luonnontilaisuus. Menetelmä on kehitetty moreenimaiden kartoitukseen kallioalueinventoinnissa käytetyn menetelmän pohjalta (Heikkinen & Husa 1995, Kontula & Raunio 1999). Alla on esitetty pääpiirteittäin biologinen arvotus. Kasvillisuuden harvinaisuus Moreenimailla harvinainen kasvillisuus liittyy useimmiten kalkkipitoiseen maaperään ja lehtokasvillisuuteen, harvemmin suo- tai lähdekasvillisuuteen tai perinnebiotoopeihin. Hyvin harvinaisina voidaan pitää jalopuulehtoja, Pohjois-Suomessa runsasravinteisia kuivia lehtoja, kalkkivaikutteisia lähteitä tai tihkupintoja, lähdelettoja ja perinnebiotoopeista kalkkivaikutteisia niittyjä (Heikkilä 1993, Vainio et al. 2001). Harvinaisia kasvillisuustyyppejä edustavat runsasravinteiset lehdot eli muut kuin jalopuulehdot, pähkinäpensaslehdot, keskiravinteiset lähteet tai tihkupinnat ja korvet sekä perinnebiotoopeista kuivat ja tuoreet niityt heinävaltaisia niittyjä lukuun ottamatta. Melko harvinaisia kasvillisuustyyppejä ovat esimerkiksi keskiravinteiset lehdot, huuhtoutuneilla moreenirinteillä esiintyvä harjukasvillisuus ja perinnebiotoopeista mm. heinävaltaiset niittytyypit. Kasvillisuudeltaan tavanomaisilla moreenimuodostumilla vallitsevat yleensä tavalliset kangasmetsät sekä niukkaravinteiset suot. Biotooppien monipuolisuus Biotoopeiltaan hyvin monipuolisilla moreenimuodostumilla voidaan tavata tavallisten kangasmetsätyyppien lisäksi useita lehtotyyppejä, karuja ja ravinteisia soita, harjukasvillisuutta, kalliokasvillisuutta sekä rantojen, puronvarsien ja lähteiden kasvillisuutta. Myös luonnontilaiset tai sen kaltaiset metsät voivat lisätä moreenimailla biotooppien monipuolisuutta. Biotoopeilta yksipuolisilla moreenimailla on yleensä vain tavanomaisia kangasmetsätyyppejä ja eri-ikäisiä vähemmän luonnontilaisia metsikköjä. Lajiston arvo: uhanalaiset, silmälläpidettävät, harvinaiset ja vaateliaat lajit Moreenimailla eliölajistoon perustuva arvo määräytyy uhanalaisten tai muiden keskimääräistä harvinaisempien lajien kasvupaikkojen tai elinalueiden mukaan. Arvotuksessa erotetaan valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset sekä silmälläpidettävät lajit. Moreenimailla harvinaisia ja vaateliaita lajeja ovat useat ravinteista kasvualustaa vaativat kasvit ja jotkut lahopuilla elävät sienet. Biologinen luonnontilaisuus Moreenimaiden luonnontilaisuutta arvioitiin lähinnä metsäisillä biotoopeilla. Puuston, soiden ja purojen luonnontilaisuus sekä maaperän eheys lisäävät alueen luonnontilaisuutta. Luonnontilaisuutta heikentävät puuston hakkuut, soiden ojittaminen, purojen perkaus ja oikominen ja maaperän rikkominen kuten metsämaan auraus. Suomen ympäristö Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja 8 6 Moreenimuodostumien tyypit ja levinneisyys Moreenin määrittely Moreenimuodostumien määrittely Kentät Drumliinit Drumliinikentät Kumpumoreenit Kumpumoreenikentät Reunamoreenimuodostumat ja -vallit Reunamoreenikentät Arvotustulokset Geologisen arvioinnin tulokset Biologisen arvioinnin tulokset...60 Biologiset osatekijät...63 Moreenimuodostumatyypit ja lehtokeskukset Maisemallisen arvioinnin tulokset Edustavat moreenimuodostumatyypit ja geologinen monimuotoisuus Esimerkkejä moreenimuodostumatyypeistä Geologinen monimuotoisuus Kansainvälinen tarkastelu Yhteenveto...80 Sanasto...82 Kirjallisuus...86 Liitteet...89 Liite 1. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat ympäristökeskuksittain...89 Liite 2. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat ympäristökeskuksittain ja kunnittain Liite 3. Valtakunnallisesti arvokkailta kohteilta tiedossa olevat uhanalaiset tai silmälläpidettävät lajit Liite 4. Kasvillisuustyyppien lyhenteet Liite 5. Valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien karttatulosteet ja kohdekuvaukset ympäristökeskuksittain sekä tämä julkaisu pdf-tiedostona (DVD-levy, takakannen kääntöpuoli) Kuvailulehti Presentationsblad Documentation page Suomen ympäristö

Jääkauden jälkiä Opettajalle Oppiminen yle

Osuuskunta Suomen Asuntomessut järjestää Suomen suurimman ja monipuolisimman asumisen tapahtuman joka kesä. Tutustu Asuntomessuihin myös verkossa Puuhiomo ja pahvitehdas koneineen, Verlankoski ja voimalaitokset sekä niihin liittyvä asuinalue muodostavat visuaalisesti ja toiminnallisesti eheän kokonaisuuden. Kohde sisältää kaikki tuotantoon, asumiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvät kylän rakennukset, kosken, ympäröivät metsäalueet ja esihistoriallisen kalliomaalauksen. Tehdas sekä siihen liittyvät rakennukset, laitteisto ja maisema ovat säilyneet lähes ennallaan. Aitouden tuntua lisää se, että hiokkeen ja kartongin tuotantoon liittyvä koneisto on pysynyt alkuperäisessä paikassa.

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat - PDF Ilmainen latau

6 JÄÄKAUDEN AIKANA SYNTYNEET KERROSTUMAT 6.1 Moreenikerrostumat 6.1.1 Suomessa tyypillisin ja yleisin jäätikköjo-kien kerrostama muodostuma on harju, joka lähes symmetrisenä.. Masked Singer Suomessa Kanan hahmon takaa paljastui Possesta tuttu kasvo - lue tuoreet somekommentit Jäätikköjokimuodostumat eli glasifluviaaliset muodostumat ovat viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa, mannerjäätikön sulaessa syntyneitä pinnanmuotoja, joiden synnyn on aiheuttanut.. Palvelemme yrityksiä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Verkkokoulutuspalvelumme takaa helpomman keinon kehittää henkilöstösi osaamista missä ja milloin vain. Liity tuhansien tyytyväisten asiakkaiden..

Jääkauden päättyminen Suomessa

  1. Rokuanvaaran erikoislaatuinen maisema muodostui jääkauden jälkeen. Harju muodostui jäätikköjoki-en kuljettamasta ja kasaamasta aineksesta. Aluksi se kohosi saarena avovedestä ja joutui veden ja..
  2. Minä haluasin asua ja opiskella Suomessa. Koska Suomi on rauha ja mukava maa. Suomalaiset ovat hyvä ihmisiä
  3. Salasanan vaihto. Anna sähköpostiosoite, jolla olet rekisteröitynyt palveluun. Tähän osoitteeseen lähetetään linkki, jota seuraamalla voit vaihtaa salasanasi
  4. Lapissa kasvoi metsää ja oli 3–4 °C nykyistä viileämpää. Etelä-Suomessa kasvoi mänty-ja koivumetsiä, lämpötila oli heinäkuussa yli +10 °C ja Pohjois-Saksan heinäkuun keksilämpötila oli +15 C[7].

Givaudan develops tastes and scents that delight consumers all over the world

Luonnolliset ilmaston muutokset Jääkausiaika. lukuina Jääkauden luonto Jääkauden jälkeen: Liikkuvan jäätikön synnyttämiä Opettele muodostumia: maankohoaminen ja sen seuraukset.. SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue Erään arvion mukaan Suomea olisi peittänyt osittain jäätikkö 39 000–36 000 vuotta sitten ns. Hengelo-interstadiaalina. Jäätikkö olisi ulottunutKölivuoriston suuntaisella linjalla Hanko-Iisalmi-Vienanmeren länsikärki ja muualla Pohjoismaissa Götlannin eteläkärkeen ja Öölannin eteläkärkeen niin että Skoone olisi ollut jäätön, samoin kuin Tanska ja aivan pohjoisin Norja. Suomen jäättömillä alueilla oli ehkä arotundraa (tai tundramaista arotundraa tai polaariaavikkoa). Arotundran ja havupuiden raja oli Pohjois-Ranskan leveyksillä. Italiassa kasvoi sekametsiä, samoin Etelä-Ranskassa ja Espanjassa sekä Romaniassa.[17] Meren pinta oli 70 metriä nykyisen merenpinnan alapuolella.Jää laajeni ehkä Lappiin noin 35 000 vuotta sitten. Toisen arvion mukaan noin 37 000 vuotta sitten Pohjanmaa olisi ollut jäätön (mammutinluiden perusteella). Pyhätunturin kurut ovat syntyneet alun perin rapautumalla kallioperän heikkousvyöhykkeiden kohdalle, mutta jääkauden aikana niitä ovat kuluttaneet myös jäätikköeroosio ja jäätiköiden sulamisvedet LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Elämää kivikauden Suomessa by Paula Purhone

  1. en mukaan arvotusaineiston valtakunnallisen kattavuuden parantamiseksi. Inventointi- ja arvotustyötä ei kuitenkaan ole tehty suojelualueilla systemaattisesti koko maasta. Vuoden 2005 aikana Pohjois-Lapin tiettömiltä erämaa-alueilta arvotettiin 17 kohdetta kartta- ja ilmakuvatulkintana. Ilmakuvatulkintaa käytettiin myös Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin etäisimpien muodostumien geologisessa ja biologisessa inventoinnissa ja arvottamisessa. Moreenimuodostumien biologinen inventointityö aloitettiin Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten alueilta. Näiltä alueilta kerättiin biologista tietoa kaikilta inventoinnin piiriin otetuilta kohteilta. Myöhemmässä vaiheessa osittain maastosta saatujen kokemusten perusteella biologinen inventointi kohdistettiin geologisen arvotuksen perusteella valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluille moreenialueille resurssien rajallisuuden takia. Näin tehtiin inventointi Lounais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Savon ja osin Pohjois- Savon ympäristökeskusten alueilla. Projektin loppuvaiheessa ei ollut taloudellisesti mahdollista inventoida kaikkia valtakunnallisesti arvokkaita kohteita ja valintaa biologisesti tärkeimpien kohteiden läpi käymiseksi maastossa jouduttiin tekemään erilaisten paikkatietoaineistojen kuten Metsähallituksen kuviotietojen, Suomen ympäristökeskuksen CLC2000 -maankäyttö/maanpeite (25m) -aineiston ja ilmakuvatulkinnan avulla sekä geologisten maastohavaintojen perusteella. Tällä tapaa inventoitiin osin Pohjois-Savon, Länsi-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin ympäristökeskusten alueet. Suomen ympäristö
  2. en on mahdollista läpi elämän. Suomessa koulutusta arvostetaan huomattavasti ja nykyään pidetään tärkeänä kouluttautua läpi..
  3. Jäätikön voima maan muovaajana oli mahtava.Jäätikkö uusiutui jatkuvasti siten, että keskustasta virtasi kymmenien metrien vuosivauhtia jäätä ulospäin.Aikaisemmat kerrostumat tuhoutuivat ja hävittivät todisteita muun muassa jääkautta edeltävistä kivikautisista ihmisistä. Jään virtaus uursi syviä laaksoja, kuruja ja jäätikön alle muodostui moreenista pitkulaisia sorakumpareita, drumliineja.Jääkauden jättämät jäljet kuvautuvat maastossatiettyihin ilmansuuntiin suuntautuneina muotoina.Esimerkiksi Etelä-Savossa monet syvänteet ovat jääkauden jäljiltä luoteesta kaakkoon. Syntyi myös jään reunaa vasten poikittaisia muotoja.Jääkauden muokkaus näkyy selvästi myös karttakuvassa luode-kaakko -suuntaisina rantoina, saarina jne.

6 tutkimuskeskuksesta sekä Suomen ympäristökeskuksen palkkaamat biologit Turkka Korvenpää, Riitta Kotiluoto, Arja Päivärinta ja Ulla Vuoti. Tutkimushanketta on ohjannut ympäristöministeriön hankkeelle nimeämä johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut Markus Alapassi ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana Hannu Idman Geologian tutkimuskeskuksesta. Johtoryhmän jäseninä ovat olleet Maija Haavisto-Hyvärinen, Heikki Hirvas ja Jukka-Pekka Palmu Geologian tutkimuskeskuksesta, Jukka Husa ja Anne Raunio Suomen ympäristökeskuksesta, Mervi Karhula Tiehallinnosta, Lassi Karivalo Metsähallituksesta, Tarja Ketola Suomen luonnonsuojeluliitosta, Tuomo Laitinen Suomen Maarakentajien Keskusliitosta, Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskuksesta, Anne Savola Satakuntaliitosta sekä Kalevi Laaksonen ja myöhemmin Markku Tornberg Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta. Johtoryhmän sihteereinä ovat olleet Jukka-Pekka Palmu, Tom Rauhaniemi ja Jari Teeriaho. Julkaisun taitosta on vastannut Ainoliisa Miettinen ympäristöministeriöstä. Julkaisun ruotsinkieliset osuudet on kääntänyt Stig Wilkman Oy Astilbe Text Ab:stä. Julkaisun DVD-liitteessä on kuvattu ja rajattu ne moreenimuodostumat, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat tämän tutkimusaineiston perusteella arvioitu olevan maa-aineslain (555/1981) tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä. Ympäristöministeriö tähdentää tutkimusaineiston merkitystä tietopohjana sovellettaessa maa-aineslain säännöksiä maa-ainesten ottamisen lupamenettelyssä ja maankäytön muussa suunnittelussa. Tämä tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä tutkimuksella ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Ympäristöministeriö kiittää tutkimuksen ja julkaisun tekijöitä ansiokkaasta työstä. Tutkimus täyttää erinomaisesti sille asetetut tavoitteet ja antaa uuden ympäristögeologisen näkökulman luonnon monimuotoisuuden suojelun ja maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2007 Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Ylitarkastaja Markus Alapassi Suomen ympäristö Rykelmä muodostui kahdesta yhteen kasvaneesta kylästä, Kalajoesta ja Ruoppaojasta. Samalla hänelle muodostui ajantasainen tilannekuva taistelusta omin silmin nähtynä ja omin korvin kuultuna 2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian

Suomen kansallispuistot - Публикации Faceboo

Verkkovideo kurssin tuotos. Karaoke tekstityksen saat lisättyä klikkaamalla tekstityksen päälle HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Maailmanperintökohteet Suomessa

  1. tayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
  2. en Suomessa on todellakin mahdollista
  3. Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen
  4. Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
  5. Ulkovaltojen edustustot Suomessa. Suomen edustustot ulkomailla. Suomen edustustoverkolla osana ulkoasiainhallintoa on keskeinen tehtävä turvallisen ja ennustettavan huomisen rakentamisessa..
  6. Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla. Veiksel-jääkausi alkoi noin 116 000 ja päättyi noin 11 500 kalenterivuotta sitten

Tämän jälkeenjälkeen alkoi nykyistä lämpimämpi kausi, jolloin Lounais-Suomessa kasvoi pähkinäpensasta ja jalavaa.8 000 vuotta sitten alkoi hyvin lämmin atlanttinen lämpökausi jolloin Itämeri oli Litorinamerenä Tanskan salmien avautumisen jälkeen.Noin 2 500 vuotta sitten kuusi ja mänty palasivat pääasiallisiksi puulajeiksi. Kuusi oli alkanut levittäytyä idästä jo noin 6 000 vuotta sitten.Jääkauden sulaessa erottuivat nykyiset järvet maankohoamisen seurauksena erilleen Itämeren edeltäjästä.Näiden järvien lasku-uomat kulkivat alussa eri tavalla kuin nykyään. Esimerkiksi Saimaan laskujoki oli alussa pohjoisessa Pielaveden suunnalla.Kohteen eheydestä kertoo se, että kaikki kohteen pisteet ovat sidoksissa yhteen ja samaan ketjuun, ja useat pisteet ovat myös nykyään osana kansallisia geodeettisia viiteverkostoja. Kohde on autenttinen, sillä sen kaikki pisteet sijaitsevat alkuperäisissä paikoissa ja muutokset rajoittuvat myöhemmin rakennettuihin ratkaisuihin, jotka osoittavat pisteiden paikat.

Jääkauden jälkeen LUOMU

  1. [url=http://wordincontext.com/fi/muodostumat]muodostumat[/url]
  2. en ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittä
  3. Kiinteistömaailma selvitti asuntojen myyntiajat Suomessa. Katso kattava vertailu paikkakunnallasi! Asuntojen myyntiajat Suomessa. Kiinteistömaailman myyntiaikavertailu kertoo, että huonokuntoisen..
  4. Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu
  5. en moreeniaineksen ottamisessa Tutkimusmenetelmät Selvityksen vaiheet Lähdeaineistot Esivalinta Inventoinnin toteutus Arvotusperusteet Yleistä Geologiset arvot Syntyhistoria Muut geologiset piirteet Glasiaaligeomorfologia Suhteellinen korkeus...17 Kumpumoreenin muotojen kehittyneisyys...17 Drumliinien suuntautuneisuuden aste...18 Reunamoreenimuodostumien jään kontakti- ja distaalirinteet Biologiset arvot Kasvillisuuden yleispiirteet Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Biologinen arvotus Kasvillisuuden harvinaisuus...19 Biotooppien monipuolisuus...19 Lajiston arvo: uhanalaiset, silmälläpidettävät, harvinaiset ja vaateliaat lajit...19 Biologinen luonnontilaisuus Maisemalliset arvot...20 Ympäristöstä hahmottu

Veiksel-kauden päättyminenMuokkaa Pääartikkeli: Viime jääkauden loppuvaihe Pian tuli taas kylmä vaihe, jota sanotaan Pommeri-stadiaaliksi Eoliset muodostumat ovat tuulen aikaansaamia maanpinnan muotoja. Eolisia muodostumia on Suomessa syntynyt etenkin jääkauden lopun eli niin sanotuissa periglasiaalisissa olosuhteissa.[1]

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden 5 ESIPUHE Moreenimuodostumat ovat Suomessa monipuolisin geomorfologisten maaperämuodostumien ryhmä, johon kuuluu syntytavaltaan, rakenteeltaan ja muodoiltaan hyvin erilaisia muodostumia. Moreenimuodostumiin ei toistaiseksi ole kiinnitetty erityistä suojelullista tai taloudellista huomiota, ilmeisesti muodostumien laajan levinneisyyden ja moreeniaineksen heikohkon hyödynnettävyyden vuoksi. Moreenimuodostumista löytyy kuitenkin sellaista luonnon geologista, biologista ja maisemallista monimuotoisuutta, jolla suojeluarvojen kannalta on huomattavaa merkitystä. Moreenimuodostumiin liittyy samantyyppisiä maisemallisia ja elollisen luonnon arvoja kuin kallioihin ja harjuihin; korkeita selänteitä, paikoin avoimia kasvillisuustyyppejä, varjorinteitä tai ravinteikasta maaperää, johon liittyy lehtoja tai lettoja. Moreenimuodostumilla on siten taloudellista, luonnon- ja maisemansuojelullista, opetuksellista sekä virkistys- ja ulkoilukäyttöön liittyvää yleistä merkitystä. Moreenimuodostumiin liittyy usein myös asutus- ja elinkeinohistoriallista kulttuurimerkitystä. Moreenin taloudellinen käyttö luonnon harjusoraa korvaavana materiaalina on lisääntymässä samaan tapaan kuin kalliokiven käyttö. Moreenimuodostumien kiviaines, erityisesti jalostettuna, on jo lähitulevaisuudessa merkittävä kiviainesvaranto. Moreenimuodostumiin, kuten muihinkin geologisiin muodostumiin, kohdistuva maa-aineksen ottaminen muuttaa niiden luonnontilaa aina pysyvästi. Ottamisalue voidaan kyllä maisemoida mutta muodostuman saaminen takaisin luonnontilaan on mahdotonta. Maa-aineslain säännökset säätelevät maa-ainesten ottamista moreenimuodostumista samaan tapaan kuten harjujen ja kallioiden kiviaineksen ottoa. Moreenimuodostumia koskevassa lupaharkinnassa ja lupaehdoissa tulee ottaa samalla tavalla huomioon lain määräykset kauniin maisemakuvan vaalimisesta, luonnon merkittävien kauneusarvojen ja erikoisten luonnonesiintymien säilyttämisestä. Maa-aineslain keskeisimpiä tavoitteita on vaalia luonnon monimuotoisuutta ja kauneusarvoja sekä turvata ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Kokonaiskuva luonnon monimuotoisuudesta ja tietyn alueen luonnontieteellisestä arvosta muodostuu yhdessä sen biologisten ja geologisten ominaisuuksien ja tekijöiden perusteella. Luonnon geologiset ominaisuudet määräävät pitkälle alueen kasvillisuuden ja sitä kautta myös muun eliöstön. Maa-aineslain mukaisen lupamenettelyn vaikuttavuus luonnon monimuotoisuuden suojelussa riippuu siitä, kuinka hyvin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet tunnetaan. Maa-aineslain tavoitteiden toteutuminen edellyttää tietoja geologisten muodostumien luonnon- ja maisema-arvoista, niiden pohjavesioloista ja toisaalta muodostumien hyödyntämiskelpoisista kiviainesmääristä ja laaduista. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli saada kattava kuva Suomen moreenimuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Tutkimus on tehty Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta ja julkaisun kirjoittamisesta ovat pääosin vastanneet tutkimuksen vastuullinen johtaja Kalevi Mäkinen Geologian tutkimuskeskuksesta ja päätutkijoina Jukka-Pekka Palmu, Jaana Jarva, Tom Rauhaniemi ja Hannu Rönty Geologian tutkimuskeskuksesta sekä Jari Teeriaho Suomen ympäristökeskuksesta. Julkaisun kirjoittamiseen ovat soveltuvin osin osallistuneet myös Markus Alapassi ympäristöministeriöstä sekä Jukka Husa ja Anne Raunio Suomen ympäristökeskuksesta. Hankkeen maastotutkimuksiin ovat osallistuneen myös geologit Pekka Huhta, Jouni Pihlaja ja tutkimusassistentti Pertti Hakala Geologian Suomen esihistorian suuntaviivoja:. Asutusta Suomessa vähintään jääkauden lopulta, n. 10 000 v. sitten Uusin tutkimus viittaisi vielä vanhemmankin asutuksen mahdollisuuteen, n. 20 000 v..

Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010 Messut pitävät pintansa markkinointimediana. Messujen osuus yritysten Suomessa käyttämistä mediamainontaeuroista oli viime vuonna 4 % eli saman suuruinen kuin vuotta aikaisemmin

Jääkauden jäljet (multimediaesitys). Löydä tämä ja muuta käyttäjän Mari Hirsikallio taulusta Ympäristöoppi (ge). Historia 5-6 lk |. Esihistorian aika Keski-Suomessa -verkkonäyttely [Finnica] Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde

Suggest as cover photo

1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos... Sammallahdenmäen monimuotoiset pronssikautiset hautaröykkiöt sijaitsevat korkealla harjulla mäntyjen, kuusien ja maalaismaiseman ympäröimänä ja jo kadonneen Saarnijärven läheisyydessä. Kohde toimii korvaamattomana aineistona pronssikauden aikaisten yhteisöjen sosiaalisen käyttäytymisen tutkimisessa. Kohteen syrjäinen sijainti on suojellut sitä kehityspaineilta. Kohteen suojavyöhyke käsittää ympäröivät metsät ja viljelymaiseman. Lännessä se rajoittuu Saarnijärveen, joka on myös kansallisesti merkittävä lintujensuojelualue.

15 Muita moreenimuodostumia käsitteleviä aineistoja ovat erilaiset tieteelliset julkaisut, joista geologian puolella merkittävimpiä ovat Kujansuun (1967), Glückertin (1973, 1975), Aarion (1977, 1990), Sutisen (1992), Nenosen (1993,1994), Johanssonin et al. (2000, 2005), Saralan (2005) ja Virkkalan (1963) selvitykset. Geomorfologiaa ovat tutkineet mm. Aartolahti (1968, 1972, 1995), Tikkanen (1981, 1989) ja Zilliacus (1987). Erilaiset opinnäytetutkimukset ja erillisselvitykset ovat myös tärkeä tietolähde. Suurimittakaavaisista kartoista 1: peruskartat ja Pohjois-Suomessa vastaavat topografikartat mittakaavassa 1: ja 1: ovat olleet tärkein kartta-aineisto selvityksessä sekä muodostumien paikantamisessa että rajaamisessa. Paikoin on käytetty muodostumien tunnistamiseen myös maanmittauslaitoksen korkeusmallia. Pohjois-Suomessa käytettiin lisäksi apuna myös saatavilla olleita ilmakuva-aineistoja. Inventoinnin lähdeaineistona käytettiin lisäksi tietoja luonnonsuojelu- ja maisema-arvoista. Näitä tietoja saatiin valtakunnallisista suojeluohjelmista kuten harjujen, lehtojen, lintuvesien, maiseman, rantojen, soiden ja vanhojen metsien suojeluohjelmista sekä Natura 2000-verkoston kohdetiedoista. Käytettävissä on ollut myös Suomen ympäristökeskuksen kallioaineisto arvokkaista kallioalueista ja perinnebiotoopeista, Metsähallituksen kuviotietoja, Suomen ympäristökeskuksen CLC2000 -maankäyttö/maanpeite (25m) -aineisto ja ilmakuvia. Tietoja eliölajistosta on saatu uhanalaisten eliölajien rekisteristä (Taxon). Pohjavesialueiden tiedot ovat olleet projektin käytössä numeerisessa muodossa. 4 3 Esivalinta Moreenimuodostumien objektiivinen esivalinta on ollut inventoinnin toteutuksessa avainasemassa. Esivalinta tehtiin pääasiassa geologisen aineiston perusteella käymällä läpi arvotettavalta alueelta olemassa olevat maaperäkartat, muu geologinen tutkimusaineisto ja geologinen kirjallisuus. Mikäli alueelta ei ollut saatavilla edellä mainittuja primaaritietoja, niin silloin käytettiin esivalintaan maanmittauslaitoksen 1: peruskartta-aineistoa, korkeusmallia ja Pohjois-Suomessa myös ilmakuva-aineistoja. Esivalintaa tehtäessä kiinnitettiin huomiota erityisesti kohteiden syntytapaan, geomorfologisiin muotoihin ja kokoon. Esivalinnassa otettiin mukaan riittävä määrä eri alueiden erityyppisiä moreenimuodostumia, jotta maastotarkastuksiin voitiin valita edustava otos kunkin moreenimuodostuma-alueen muodostumista. Esivalinnassa laajat moreenimuodostumakentät ja niiden sisältämät muodostumat käytiin läpi eri moreenimuodostumatyyppien osalta. Valinta eteni muodostumakentistä osakenttiin sekä lopuksi muodostumakokonaisuuksiin ja muodostumiin. Lisäksi muodostumakenttien väliset alueet käytiin läpi niillä olevien yksittäisten muodostumien mukaan ottamiseksi. Esivalinnassa maastotarkistuksiin ja arvotettaviksi kertyi lähes kohdetta. Drumliineille ja suurille reunamoreenimuodostumille erääksi käyttökelpoiseksi esivalintaaineistoksi havaittiin maaperän korkokuvakartta mittakaavoissa 1: ja 1: Niiltä voidaan hahmottaa muodostumien rajautumista ympäristöön. Rajautuminen vesistöihin, soihin, kallioalueisiin, harjuihin tai savikoille voidaan nähdä tästä korkeusmalliaineistosta suoraan. Peruskartoilta voidaan tarkastella rajautumista myös asutuksen tai peltokuvioiden suhteen. Koska maaperän korkokuvan pohja-aineistoja oli saatavissa vain osasta maata, esivalinta oli tehtävä laajoilla alueilla käyttäen apuna myös 1: mittakaavaista maaperäkartta-aineistoa ja Lapissa 1: mittakaavaista maaperäkartta-aineistoa. Drumliinien esivalinnassa käyttökelpoinen esivalinta-aineisto oli myös pelkkä viistovalaistu maanpinnan korkokuva (Kuva 3). Reunamoreenivallien ja alueiden esivalinnassa kaikki olemassa olevat selvitykset ja kartoitukset olivat tarpeen, koska nämä muodostumat erottuvat usein huonosti korkeusaineistosta. Tärkeää oli myös mahdollisimman kattava kalliopaljastuma-aineisto. Paljastumatiedot kerättiin Maanmittauslaitoksen peruskartoituksen aineistoista tai maastotietokannasta sekä GTK:n maaperä- ja kallioperäkartoitusten ja muiden tutkimusten paljastuma-aineistoista. Kalliopaljastumatiedon puuttuminen voi harhauttaa tulkitsemaan pienipiirteisen kalliokorkokuvan alueet alueeksi. Inventointiin otettiin pääsääntöisesti vain maastossa selvästi erottuvia muodostumia, joiden suhteellinen korkeus ja kerrospaksuus on vähintään viisi metriä. Poikkeuksia olivat sellaiset viittä metriä matalammat reunamoreenivallit, flutingselänteet ja tyypit, jotka erottuivat selvästi maastossa. Moreenimuodostumalla voi olla geologista arvoa, vaikka se ei olisi enää luonnontilainen rakentamisen tai maa-ainesten ottamisen vuoksi. Muodostumassa olevan maa-ainesten ottoalueen tai tieleikkauksen johdosta sillä saattaa olla tärkeä merkitys opetus- ja tutkimuskohteena. Esivalinnassa ei näin ollen karsittu pois välttämättä niitä muodostumia, joissa on esimerkiksi jokin leikkaus. Maa-ainesten otto tai rakentaminen vähen- Suomen ympäristöPetäjäveden vanha kirkko hyväksyttiin vuonna 1994 maailmanperintökohteeksi ainutlaatuisena esimerkkinä pohjoiseurooppalaisesta puukirkkojen arkkitehtuuriperinteestä (kriteeri iv). Vuosina 1763–1765 rakennettu kirkko edustaa luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä muotonsa, rakenteensa ja rakennusmateriaalien perusteella.

Viimeistään 11 900 asutusta oli Karjalan kannaksen eteläpuolella.Noin 10 800 Yoldiameren yhteys Atlanttiin katkesi maan kohoamisen takia. Syntyi Ancylusjärvi, jonka pinta nousi jäätikön sulamisvesien virratessa suureen järveen, joka peitti monia Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen alueita.Viro oli asutettu 10 800-10 700 (tai 11 000) vuotta sitten, ja Suomeen saapui ihmisiä viimeistään 10 600 vuotta sitten.Asutus oli vakiintunut Etelä- ja Keski-Suomeen 10 200–9 900 vuotta sitten. Noin 10500 vuotta sitten jään raja kulki Oulun tienoilla, ja Inarinjärvi sekä itäisn lappi olivat jo jäättömiä[32].Lapissa oli asutusta 9 800–9 500 vuotta sitten.Tuolloin suuri osa Suomea oli Ancylusjärven peitossa. Käsivarren Lappiin syntyi hieman yli 10000 vuotta sitten dyynikenttiä. Noin 10000 vuotta sitten jäätä oli Suomessa enää pieni määrä Yllästunturin seuduille.Jäätikkö vetäytyi Länsi-Lapista Ruotsiin 10700-1500 vuotta sitten[33]. Kölivuoristön jäätikkö katkesi Etelä-Norjan ja Pohjois-Ruotsin peittäviin jäätiköihin noin 9800 vuotta sitten. Tätä tapahtumaa on monesti pidetty jääkauden päättymisenä.Pohjois-Ruotsin Lapin jäätikkö hajosi moneen osaan[34][35] viimeistään 9600 kalenterivuotta sitten tai 8500 radiohiilivuotta sitten.Eri lähteissä näkee erilaisia versioita esimerkiksi Skandinavian jääpeitteen supistumisesta. Eri menetelmillä on ajoitettu eri reunamoreenimuodostumia eri seudulla. Ajoitukset ovat ristiriitaisia ja eri lähteissä on erilaisia kuvauksia jään vetäytymisestä. Koskasuurilla mannerjäätiköillä on taipumus laajeta kylminäkausina yli 100 km, ja eri jäätikön osat vetäytyvät ja supistuvat eri tahtiin (jopa alle 100 km, levyiset jääkielekkeet), on vaikeaa rakentaa puutteellisen ainaiston pohjalta täsmällistä kuvaa jään vetäytymisestä eri seuduilta.Ilmasto kuivui huomattavasti joskus 116000 vuotta sitten 500 vuoden sisään, mikä liittyi viilenemiseen.Noin 115000 vuotta sitten Skandinavian jäätiköt laanenivat peittäen koko pohjoisen Fennoskandian noin 110000 vuotta sitten, ja etelä-suomi lienee ollut ikiroutaista jäätöntä tundraa.[5]Tällöin jäätikkö levisi vain Länsi-Lappiin ja ehkä Pudasjärvelle asti, mutta Etelä-Suomi oli jäätön. Tundra ulottui luultavasti Etelä-Suomeen tai ehkä Puolan pohjoisrajalle ja Etelä-Norjaan asti.Tämä 117 000–105 000 vuotta sitten vallinnut kylmä kausi oli Herning-stadiaali.

Etuovi.com löytää myytävät asunnot, uudiskohteet, loma-asunnot, tontit, maa- ja metsätilat sekä autotallit ja varastot kaikkialta Suomesta. Tee helppo haku ja löydä uusi kotisi jo tänään Struven ketju edustaa maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa. Kohde koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspisteestä, joista kuusi sijaitsee Suomessa. Maailmanperintöluettelossa Struven ketju on ollut vuodesta 2005 lähtien.

Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti. Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh. Säilyttämisen arvoinen kulttuuriperintö Suomessa. Häkli, Rebekka. Theseus KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Kulojen toistuvuus ja merkitys jääkauden jälkeisenä aikana Suomessa

Unescon maailmanperintökohteet Suomessa - oletko jo vieraillut

Jääkauden jäljet Vaas

Maatilamatkailu. Unescon maailmanperintö-kohteet. Perhelomat Suomessa Studentum.fi-koulutussivustolla voit etsiä eri koulutusvaihtoehtoja koulutusalan, koulutustyypin tai paikkakunnan mukaan. Löydä oma koulutuksesi Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Jääkauden muodostumia - YouTub

Video: Avoimet työpaikat Suomessa - 7

Rannikoiden lisäksi dyynejä tavataan sisämaassa, jossa muodostumat ovat jääkauden jälkeisiin Muodostumat on luokiteltu kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviin kohteisiin Suomen mestari 2. Kappale 4. Francesca on Suomessa Virhe:

Pyhätunturin Isokuru, Pelkosenniemi - Retkipaikk

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen Your input will affect cover photo selection, along with input from other users. Listen to this article Thanks for reporting this video!1 SUOMEN YMPÄRISTÖ Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat LUONNON- VARAT Kalevi Mäkinen, Jukka-Pekka Palmu, Jari Teeriaho, Hannu Rönty, Tom Rauhaniemi & Jaana Jarva YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita Viimeisen jääkauden muistona Neulamäen rinteistä löytyy alueen noin 11 000 vuotta sitten peittäneen Yoldiameren rantaviiva. Silloiseen rantaan synty-neet muodostumat ovat noin 60 metriä ylempänä..

Suomenlinna koostuu useista puolustus- ja hyötykäyttöön tarkoitetuista rakennuksista, joiden arkkitehtuuri sulautuu ympäröivään maisemaan. Maailmanperintöalueeseen kuuluu kuusi saarta, joille linnoitus on rakennettu. Useimmat Ruotsin ja Venäjän valtakauden rakennuksista ovat hyvin säilyneitä. Jäätikkö levittäytyi Suomeenkin monia kertoja ennen Veiksel-jääkautta, ehkä jo noin 870 000 vuotta sitten, tai mahdollisesti jo 2,5 miljoonaa vuotta sitten ainakin Lappiin. Suomessa on todisteita viidestä jääkaudesta. Tätä ennen oli jääkausia lyhyempiä tundrakausia. Varhaisten jäätiköitymisjaksojen aikana jäätikkö ei ilmeisesti ulottunut aivan eteläisimpään Suomeen.Viimeksi Elster- ja Saale-kausina. Saale-jääkautta vastaavat happi-isotooppivaiheet 6-8.Saale-jääkaudella oli Suomessa luultavasti jäästä vapaa interstadiaali, happi-isotooppivaihe 7. Tällöin mahdollisesti ainakin Keski-Suomi oli jäätön.Saale-kauden jälkeen vallitsi Suomessakin lämmin Eem-interglasiaali noin 130 000–120 000 vuotta sitten jolloin Suomi vapautui jäästä. Itämeri oli silloin yhteydessä Vienanmereen ja merenpinta korkeammalla – Suomea peitti osittain ns. Eem-meri. Suomessa kasvoi jaloja lehtipuita Oulun korkeudella.Suorat todisteet tästä kaudesta ovat meillä vain satunnaisia peuranluita ym. Laajoja Eem-kauden kerrostumatutkimuksia on tehty mm Saksassa ja Venäjällä.

Maa kohoaa Etelämantereella neljä kertaa niin nopeasti kuin HS

Vanha Rauma on yksi parhaiten säilyneistä ja laajimmista pohjoiseurooppalaisen arkkitehtuurin ja kaupunkikulttuurin esimerkeistä (kriteeri iv). Kohde on poikkeuksellinen esimerkki pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisesta ja kertoo perinteisen asutuksen historiasta (kriteeri v). Vanha Rauma nimettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Elämää kivikauden Suomessa book. Read reviews from world's largest community for readers. Kirjassa kerrotaan, miten kivikauden ihmiset elivät ja asuivat, metsästivät ja Viimeisen jääkauden.. Ilmesto alkoi kylmetä noin 300000 BP.[19]28 000–26 000 vuotta sitten päättyi Keski-Veiksel lyhyeen lämpökauteen. Jäätikkö oli jo alkanut kasvaa.Suomi oli ehkä ainakin eteläosaltaan jäätön vielä 27 000 vuotta sitten. Jää laajeni Etelä-Suomeen noin 25000 BP.[20]Jäämassan sulaessa syntyivät myös hiekkaa ja soraa sisältävät harju- ja reunamuodostelmat. Reunamuodostumat ovat rinnakkain jäätikön reunaan syntyneitä tasanteita tai selänteitä. Niiden aines on sulamisvesistä kerrostunutta hiekkaa ja soraa, osaksi myös moreenia. Salpausselät ovat Suomen merkittävimmät reunamuodostelmat.

Pohjoisessa kehitys oli hitaampaa. Esimerkiksi Kilpisjärven seudulle tuli koivu 10500-10200 vs, mänty alkoi saapua 9500 vsja oli yleinen lapissa 8300 vs. Lämpimin ilmasto oli 6800-5700 vuotta sitten, jolloin Lappi oli kaksi astetta nykyistä lämpimämpi ja mänty oli jopa koivua ylempänä 6100-4000 vs. Näihin aikoihin lakuskasvillisuus suosi kuivia ja ravinneköuhiä oloja. Ilmasto alkoi viiletä, ja Noin 3000-2500 vs Laäpin metsänrajat olivat suunnilleen nykyisllä paikoilla[40].Merenkurkun saaristo Merenkurkun maailmanperintöalue Korkearannikon ja Merenkurkun saariston yhteinen verkkoportaaliJään reuna vetäytyi Pohjois-Saksasta viimeisen kerran noin 15200-14700 vuotta sitten.Näinin aikoihin Tanskan ja Ruotsin välillä oli kuivaa maata.Jää oli siis vielä noin 14000 radiohiilivuotta sitten hieman Saksan ja Puolan pohjoisrannikon eteläpuolella ja Etelä-Ruotsin länsikon tasalla malmön lähellä.[24] Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin Unescon maailmanperintökohteet Suomessa ovat vierailun arvoisia paikkoja. Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Kohteista kuusi on kulttuurikohdetta ja yksi on..

Noin 35000 vuotta sitten alkoi ankara Myöhäis-Veiksel-jäätiköityminen, jonka aikana jää eteni Suomen yli. Jää eteni jopa 200 metriä vuodessa.[21]Jään laajeneminen Suomen yli oli suunnilleen Kölivuoriston suuntaista. Suomi pysyi jäässä 10000-15000 vuotta.Jäätikkö oli laajimmillaan lännessä 20000 BP, idässä 18000-17000 BP.[22]Suomen Perämeren rannikon Lohtajan mammutinluu on ajoitettu 24450+-385 radiohiilivuotta vanhaksi, ja Pohjois-Savossa olevan Nilsiän mammutinluu 22420+-315 radiohiilivuotta vanha, jaHelsingin 23340+-350 radiohiilivuotta sitten.Tästä voidaan tehdä joitain arvioita jään laajenemisesta Suomen yli. Ajat ovat kalibroimattomia radiohiilivuosia. Mammutit eivät liene viihtyneen aivan mannerjäätikön vieressä.Erään näkemyksen mukaan jäätikön reuna oli Suomen länsirajalla Tornionjoen seuduilla noin 30 000vuotta sitten, alkoi kasvaa noin 100m/vuodessa ja peitti koko Suomen noin 25 000 vuotta sitten. 1 Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Joensuun Vesi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... Vaikka esimerkiksi Suomessa väiteltiin siitä ovatko Suomen geologiset muodostumat jääkauden vai vedenpaisumuksen aiheuttamia 1800-luvun puolivälin aikaan, yhä monet näennäistieteelliset tahot.. Start studying Jääkauden muodostumat. Learn vocabulary, terms and more with flashcards, games and other study tools Jääkausi oli ankarimmillaan noin 22 000–18 000 radiohiilivuotta sitten. Jään reuna oli 1000 km:n päässä Kölivuoristosta. Suomea lähimmät ihmiset asuivat Valko-Venäjällä. Jäätikön keskus oli tällöin Perämerellä.Jää alkoi pian vetäytyä ilmaston lämmettyä, mutta ilmaston kylmetessä jään reuna eteni taas Pohjois-Saksassa.Jään reunalla oli ilmasto jäähtynyt heinäkuussa 5-11 C, ja talvella 20 c[23] ja sademäärä vähentynyt jopa kolmasosaan nykyisestä.

Keski-Veikselin jäätiköitymisistä on hieman ristiriitaista tietoa.Jäätiköt laajenivat Ruotsissa 42 500 vuotta sittenja Keski-Suomen yli peittäen suurimman osan Suomea noin 40 000 vuotta sitten Hasselo-stadiaalina. Merenpinta laski jopa 70 metriä nykyistä alemmaksi. TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 115 000–10 000 vuotta sitten jääkerros peitti suurimmillaan Pohjois- ja Keski-Euroopassa alueita ulottuen pohjoiseen Saksaan ja Pohjanmerelle asti. Vetäytyvän mannerjäätikön reuna saavutti Etelä-Suomen noin 13 000 vuotta sitten. Tuolloin vallitsi lämmin kausi, mutta ilmasto kylmeni 12 250–11 300 vuotta sitten kolmena aaltona, jolloin jään reuna vetäytyi hitaasti tai värähteli paikoillaan. Jään sulamisvesien kuljettamasta moreenista syntyivät Salpausselät.Jään sulaminen alkoi nopeutua noin 11 000 vuotta sitten 100 vuotta kestäneen toisen kylmän aallon jälkeen. Jää vetäytyi pois Suomesta viimeisimmän Veiksel-jääkauden lopulla noin 10 000 vuotta sitten ja jäätikkö katkesi kahtia Ruotsin tuntureilla ja suli loppuun noin 9 500 vuotta sitten. Metsä seurasi vetäytyvää jäätä maksimileviämisvauhdilla 100–450 m/v eli 100-450 km/1000 v. Suomessa on poikkeusolot koronaviruksen vuoksi. Saat tietoa koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta

Miksi koulut homehtuvat Suomessa? - asiantuntijat vastaava

Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO Jääkauden päättyminen oli varsinkin alussa hidasta, jäävetäytyi ja laajeni samoilla alueilla monia kertoja.Jää liikkui hitaasti taaksepäin jo 22000 kalenterivuotta sitten.Noin 19000 vuotta sitten jäiitkön reuna alkoi vetäytyähieman aikaisempaa nopeammin.Mutta noin 16500 vuotta sitten tuli hyvin kylmää ja jää eteni taas pitkälle Saksan sisämaahan.Struven ketju on poikkeuksellinen esimerkki teknologisesta kokonaisuudesta - osoittaen pituusasteen mittauksen kolmiomittauspisteet ja näin edustaen mittausteknologian pysyvää ja aineetonta osaa (kriteeri iv). Kaaren mittaaminen ja siitä saadut tulokset ovat suoraan sidoksissa ihmisen pohdintoihin maapallosta, sen muodosta ja koosta. Se liittyy Sir Isaac Newtonin teoriaan, jonka mukaan maapallo ei ole täysin pyöreä. (kriteeri vi). Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Varaa mökkiloma Järvi-Suomessa

Lataa tämä ilmainen kuva aiheesta Luola Muodostumat Karst Pixabayn laajasta kirjastosta tekijänoikeudettomia kuvia ja videoita Tapaa ihmisiä Suomessa. Keskustele miesten & naisten kanssa. Tapaa & tutustu ihmisiin Suomessa nopeiden kasvavassa sosiaalisessa nettiverkostossa - Badoossa

Eoliset muodostumat - Wikipedi

Metsästysjärjestelyt Pohjois-Suomessa ovat erilaisia kuin muualla Suomessa: Paikallisella on vapaa metsästysoikeus kotikunnassaan valtion mailla, eikä hänen näin ollen tarvitse hankkia metsästyslupaa.. 5 Jääkauden päättyminen Suomessa. 6 Maan kohoaminen jääkauden jälkeen. Jään virtaus uursi syviä laaksoja, kuruja ja jäätikön alle muodostui moreenista pitkulaisia sorakumpareita.. Seismiset luotaukset Suomessa ja Euroo-passa. Järjestämistapa: Lähiopetus Toteutustavat: 30 h Sisältö: Suomen maankamaran pre-kvartääriset rapautumat. Suomen glasiaali-muodostumat ja.. Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Thank you for helping!

Laajimmillaan jäätikkö oli 19 000–20 000 vuotta sitten jolloin reuna jossain Kirillovin kaupungin tienoilla Venäjällä. Tieteen ja tiedekasvatuksen asema Suomessa vuonna 2030. Tiederokotuksia Lehtojen uhanalaisuus 2018 Marja Hokkanen 10.1.2019 Arviointimenetelmä 2014 RLE-kriteerit hyväksyttiin IUCN:ssä maailmanlaajuiseksi standardiksi; kehitys ja ohjeistus jatkuvat edelleen IUCN (2015). Guidelines Ilmaston lämmetessä jopa Etelä-Norjan Jostedalsbreen-jäätikkö suli 9000 vuotta sitten pois, jäätyäkseen uudestaan vasta 6000 vuotta sitten. Kotikunta Suomessa. Suomeen muuttajan muistilista. Naimisiin Suomessa, muistilista. Aviopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet

Onko Suomessa jäätikköä? Mihin saakka jää maksimissaan ulottui veiksel jääkauden aikana? Milloin seuraava jääkausi tulee Kuusamon kaupunki KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017 Laatinut FM Kalle Luoto Kuusamo Arkeologinen inventointi SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 3 Perustietoa inventointialueesta...

Jääkauden jäljet (multimediaesitys)

Maa kohoaa nopeimmin Merenkurkun lähistöllä, lähes senttimetrin vuodessa. Pienintä maannousu on Kaakkois-Suomessa, jossa se on alle kolme millimetriä vuodessa Varhais-Veiksel-kaudella 115 000–74 000 vuotta sitten jää peitti Suomen vain ajoittain ja/tai osittain, ja kylminä kausina muussa Suomessa kasvoi tundraa. Tampereen kaupungin vuoden 2015 tulos muodostui 38,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Jääkauden ihmiset esittelyssä Vapriikin luennolla. Tietokirjailija Juha Valste kertoo Vapriikissa..

Suomessa on monia eksoottisia ja hienoja paikkoja, jotka ovat jokaisen retkeilijän tavoitettavissa pienellä vaivalla. Kesä on hienoa aikaa retkeilyyn, joten nyt kannattaa suunnata katse kotimaisiin.. Saparoniemi on ainutlaatuinen, jääkauden luoma, pitkä ja kapeahko niemi jonka eteläkärjessä sijaitsee Saparoniemi -vuokramökkikohde, eli päämökki, saunamökki ja grillikota Viisumipalvelun tietosuojaseloste. Rajamuodollisuudet. Venäjän edustustot Suomessa. Viisumi Suomeen. Liity jäseneksi FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009 Etelämantereella maa kimpoaa takaisin viime jääkauden jäljiltä ja ilmastonmuutoksen aiheuttama jääpeitteen hupeneminen kiihdyttää maan kohoamista entisestään Jääkauden jäljet Paraisten Seilissä. Tutkimme uurteita, kouruja, sirppimurroksia, pirstekaarteita, simpukkamurroksia Suomessa ei virallisesti ole megaliittejä (megaliitti= ihmisen pystyttämä kivi)..

  • Aikuisten uimakoulu mäkelänrinne.
  • Korvakuumemittari prisma.
  • Sähköinen lomake.
  • Md 80 finnair.
  • Jenna lepomäki facebook.
  • Saarloos wolfhond kennel.
  • Tema vaellusmatkat.
  • Palm islands.
  • Kuuluuko bulgaria eu.
  • Tsemppiä päivään.
  • Marie pierre greve.
  • Kärkkäinen lego.
  • Taksikurssi 2018.
  • Artemis fowl kirja arvostelu.
  • Eu virhe.
  • Nissan navara lavakate.
  • Schrot und korn rezepte weihnachten.
  • Viljaruuvi myydään.
  • Op valuutanvaihto lentokenttä.
  • Lampunvarjostin virkkaamalla.
  • Amaretto makusiirappi.
  • Enkelinsiipi.
  • Versaali gemena.
  • Niscar facebook.
  • Ü50 party köln heute.
  • Celluliter före och efter.
  • Mikael gabriel twitter.
  • Tyhjät nopat.
  • Lavatanssit pukeutuminen.
  • The hand gao.
  • Kurjen huuto.
  • Vw passat polttoainetankki.
  • Laserleikkaus karsastus.
  • Anguish claw poe.
  • Mount batur trekking experience.
  • Hbo sopranos.
  • Prisma keljo aukioloajat.
  • Carinthia defence 6.
  • Kaariportti puusta.
  • Chord mojo.
  • Murha paratiisissa rooleissa.